Koti antaa eväät elämään

Laatua lapsen ja nuoren arkeen

1. Taustaa

Kun laadimme aloittelevalle perhekodillemme talvella 2007 toimintasuunnitelmaa päätimme jo silloin, että suunnitelmasta on oltava luettavissa se, että toimintaa on suunniteltu ja harkittu todella kauan. Tänä keväänä tulee jo 23 vuotta siitä, kun aloimme keskustella perhekodin perustamisesta...

Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)

2. Henkilökunta

Alusta asti oli selvää, että yksikkömme on ammatillinen perhekoti, jossa me sijaisvanhemmat itse asumme. Koska meillä itsellämme ei vielä tuolloin ollut perhekotitoimintaan vaadittavaa lastensuojelukokemusta, palkkasimme kodillemme vastaavan hoitajan, jolla oli tarvittava kokemus ja koulutus. Kun vastaava hoitajamme siirtyi kahden vuoden työrupeaman jälkeen uusiin haasteisiin olimme jo hankkineet työssä tarvittavan kokemuksen. Perheen vanhemmista Heljällä oli lisäksi vaadittu koulutuspohja, joten hän saattoi ottaa vastuuhenkilön tehtävät hoitaakseen. Pasilla oli pohjalla sosiaalialan toiseen asteen tutkinto ja kokemusta kodinomaisen asumisyksikön työstä, joten kaikki edellytykset ammatilliseen perhekotitoimintaan ovat olemassa...

Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)

3. Kotipaikkamme

Alusta asti oli selvää, että perhekotimme sijaitsee paikassa, jossa meille sijoitettavilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus elää normaalia lapsen ja nuoren elämää. Kotimme lähellä on hyvät koulupalvelut, terveyspalvelut ja harrastusmahdollisuuksia. Erityisen tärkeää on se, että he voivat muiden lasten ja nuorten tavoin kiinnittyä tähän asuinympäristöönsä; heille muodostuu luontevasti ystävyys- ja kaverisuhteita; kaverit vierailevat ja yöpyvät meillä ja meidän nuoremme vierailevat ja yöpyvät kavereillaan. Sääntöihin toki kuuluu se, että näistä vierailu- ja yöpymisasioista sovitaan ystävien ja kavereiden vanhempien kanssa yhdessä...

Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)

4. Lapsemme/nuoremme

Saimme lääninhallitukselta luvan ottaa kotiimme kuusi sijoitettua lasta ja/ tai nuorta. Olemme kuitenkin toistaiseksi halunneet pitää perhekotimme niin pienenä yksikkönä kuin se on ollut mahdollista. Ehkä myöhemmässä vaiheessa voimme harkita yhden lisäpaikan täyttämistä, mikäli palveluntilaajilla on tarvetta esim. sisarusten sijoittamiselle. Perhekodissamme asuu tällä hetkellä neljä 13-17-vuotiasta nuorta...

Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)

5. Lastemme/nuortemme biologiset vanhemmat ja sukulaiset

Keskimäärin kaksi kertaa vuodessa pidettävissä asiakasneuvotteluissa teemme yhdessä biologisten vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden suunnitelmat siitä, miten lapsi/nuori tapaa vanhempiaan ja sukulaisiaan. Miltei alusta asti olemme pyrkineet siihen, että asiakaspalavereissa sovittaisiin vain tapaamisten periaatteista ja jaksotuksesta, mutta että voisimme sopia tarkemmista aikatauluista ja tapaamispaikoista vanhempien ja lasten/nuorten kesken yhteistyössä ja olemme kokeneet onnistuneemme pyrkimyksessämme. Olemme kuulleet erityisesti nuortemme mielipidettä ja toiveita tapaamisten suhteen...

Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)

6. Sijoittajakuntien kanssa tehtävä yhteistyö

Sijoitusprosessi perhekotiimme:

  • sijoittajakunnan sosiaalityöntekijän paikkatiedustelu ja tutustumiskäynti

Jos sijoittajakunnan ja kotimme tavoitteet ja tarpeet kohtaavat

  • järjestetään lapselle/nuorelle tutustumiskäynti perhekotiimme (mahdollisuuksien mukaan vanhempien kanssa)
  • perhekoti tekee alustavat tiedustelut esim. koulupaikasta ja mahdollisesti tarvittavien tukipalveluiden saatavuudesta

Prosessin edetessä järjestetään lapselle/nuorelle

  • muutaman päivän tutustumisjakso (tarvittaessa jaksoja) kodissamme, jolloin on mahdollisuus tutustua kotimme aikuisiin ja muihin lapsiin ja lemmikkeihin
  • Jos sijoituksesta on olemassa alustava sopimus, voidaan lapsen/nuoren kanssa käydä tutustumassa tulevaan kouluun tutustumisjakson aikana ja selvitellä toivottuja harrastusmahdollisuuksia
  • Lapsen/nuoren kanssa suunnitellaan ja mahdollisesti myös toteutetaan oman huoneen kalustamista ja sisustamista
  • Asiakastapaamisessa, jossa sovitaan sijoituksesta, sovitaan yhteistyömuodoista, käytänteistä ja käytännön järjestelyistä yhdessä sosiaalityöntekijöiden, lapsen/nuoren, hänen vanhempiensa ja perhekodin kanssa.
  • Lapsen/nuoren tutustumiskäyntien ja – jaksojen aikana ja perhekotiin kotiutumisen alkuvaiheessa perhekodin vanhemmat ovat läsnä lapsen/nuoren arjessa.
  • ...
Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)

7. Yhteistyökumppanit

Aiemmin on tullut jo käsiteltyä kouluyhteistyötä, yhteistyötä vanhempien ja sukulaisten kanssa ja sijoittaneen kunnan sosiaalityöntekijöiden kanssa. Edellisten lisäksi tässä työssä syntyy paljon yhteistyötahoja lasten harrastusten, terapiatoiminnan ja kaverisuhteiden kautta. Haluamme olla edistämässä avointa ja rakentavaa yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka toimivat kanssamme arjessa meille sijoitettujen lasten ja nuorten parhaaksi, kuitenkin nuortemme yksityisyyttä kunnioittaen. Emme halua eristäytyä omaksi erilliseksi saarekkeeksemme vaan haluamme elää normaalia arkea muiden joukossa.

8. Työmme on tavoitteellista

Kodin kasvatus- ja hoitoprosessi koostuu seuraavista asioista (toimintasuunnitelman tavoitteisiin viitaten)

  • Laadimme jokaiselle lapselle/nuorelle yhteistyössä hänen kanssaan yksilöllisen hoito- ja kasvatussuunnitelman, jota tarkistamme säännöllisin väliajoin
  • Huolehdimme siitä, että meille sijoitetun lapsen /nuoren ”koulupolku” on hyvin suunniteltu. Tuemme lapsen/nuoren koulunkäyntiä kaikin tavoin ja teemme yhteistyötä koulun kanssa. Hankimme oppimisen tueksi tarvittavia apuvälineitä, jos ne eivät kuulu koulun hankittavaksi. Vastaamme toisen asteen opetuksen kirja- ym. tarvikekustannuksista. Seuraamme Wilma-järjestelmän avulla lastemme ja nuortemme koulunkäyntiä päivittäin, autamme tarvittaessa kotitehtävissä ja kokeisiin valmistautumisessa. Osallistumme koulun järjestämiin vanhempainiltoihin. Tarvittaessa voimme myös järjestää tilapäistä kotiopetusta. (kts. toimintasuunnitelmamme yleiset periaatteet koulunkäynnin tukemisessa)
  • Tavoitteenamme on, että lapsi/nuori etenee opinnoissaan siten, että pääsee jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään, jolloin itsenäistymiselle on entistä paremmat lähtökohdat
  • ...
Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)

9. Työtapoja ja menetelmiä

Perhekodissamme järjestetään yksilöllisten hoito- ja kasvatussuunnitelmapalaverien lisäksi n. kerran kuukaudessa perhepalavereita, joiden tarkoituksena on sopia yhteisistä käytänteistä, aikataulutuksista ja säännöistä. Perhepalavereita ohjaavat aikuiset, mutta lapset voivat vaikuttaa perhekotien yhteisten sääntöjen ja käytänteiden luomiseen...

Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)

10. Perhekodin arkielämää

Perhekodin arki luodaan sellaiseksi, että lapsi/nuori voi kokea olonsa turvalliseksi

Keskeisiä lähtökohtia

  • on yhdessä sovitut selkeät säännöt
  • säännöllinen vuorokausi- ja viikkorytmi myös loma-aikoina
  • sovitut ruokailuajat
  • selkeät kotiintuloajat
  • TV:n katselua ja tietokoneen käyttöä valvotaan (sovitut ikä- ja aikarajat)
  • aikuiset tietävät, missä lapsi/nuori on ja kenen seurassa
  • sovittu kuukausirahakäytäntö
  • kodin päivittäisiin askareisiin osallistuminen
  • oman huoneen järjestyksestä huolehtiminen
  • sovitut nukkumaanmenoajat
  • Huolehdimme luonnollisesti siitä, että perushoitoon ja huolenpitoon sisältyy:
  • riittävä ja monipuolinen ravinto (huomioitu allergiat ja rajoitukset)
  • riittävä lepo
  • ...
Tämäkin kappale kokonaisuudessaan täällä(pdf)
Viiva